Vinkkejä arkeen

Säännöllinen, riittävä ja terveellinen ravitsemus on tärkeää, koska se tukee sekä kehon että mielen hyvinvointia.

Kun lapsi/nuori syö tasaisesti päivän aikana, verensokeri pysyy tasaisempana. Tämä auttaa jaksamaan, keskittymään ja säätelemään tunteita paremmin. Epäsäännöllinen syöminen tai pitkät ruokailuvälit voivat lisätä väsymystä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta.

Monipuolinen ravinto antaa tarvittavat aineet kasvuun, oppimiseen ja kehittymiseen. Se tukee myös aivojen toimintaa, muistia ja tarkkaavuutta – arjessa tärkeitä taitoja esimerkiksi koulussa ja sosiaalisissa tilanteissa.

Nepsy-lapsille ja -nuorille ravitsemus ja säännöllinen syöminen on usein erityisen tärkeää, sillä se voi helpottaa keskittymistä, ennakoitavuutta ja arjen sujumista. Pienetkin asiat riittävät:

• säännöllinen ateriarytmi
• riittävä ja monipuolinen syöminen
• rauhallinen ruokailuhetki

Riittävä lepo ja uni ovat lapselle ja nuorelle välttämättömiä, koska ne tukevat kasvua, oppimista ja hyvää arkea.

Hyvin nukkunut lapsi/nuori jaksaa keskittyä, oppia uutta ja toimia paremmin erilaisissa tilanteissa. Uni auttaa myös tunteiden säätelyssä – väsyneenä pienetkin asiat voivat tuntua suurilta ja ärtymys tai levottomuus lisääntyy helposti.

Uni vaikuttaa myös kehon hyvinvointiin: se tukee kasvua, vastustuskykyä ja palautumista päivän rasituksista.

Erityisesti nepsy-lapsilla ja -nuorilla riittävä uni on tärkeää, sillä se tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja auttaa jaksamaan päivän tilanteissa, vähentää kuormitusta sekä tukee keskittymistä ja rauhoittumista. Pienet arjen teot auttavat:

• säännöllinen nukkumaanmenoaika
• rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa
• riittävä unen määrä

Liikunta ja ulkoilu ovat lapselle ja nuorelle tärkeitä, koska ne tukevat kokonaisvaltaisesti hyvinvointia – kehoa, mieltä ja arjessa jaksamista.

Säännöllinen liikkuminen vahvistaa lihaksia ja motorisia taitoja, mutta se auttaa myös keskittymään ja purkamaan energiaa. Ulkoilu tuo päivän rytmiin vaihtelua ja luonnonvalo tukee vireystilaa sekä unirytmiä.

Yhdessä liikkuminen ja ulkoilu voivat tuoda iloa, vahvistaa arjen sujumista ja tukea lapsen/nuoren hyvinvointia joka päivä.

Liikunta auttaa myös tunteiden säätelyssä: sen avulla voi purkaa jännitystä, rauhoittua ja kokea onnistumisen iloa.

Erityisesti nepsy-lapselle ja -nuorelle liikkuminen voi olla tärkeä keino tasapainottaa oloa ja vähentää levottomuutta. Jo pienikin liike tekee hyvää arjessa:

• leikkiä ja liikkumista päivittäin
• aikaa ulkona – säällä kuin säällä
• mieluisaa tekemistä, ei pakkoa

Lapsen ja nuoren ruutuajan rajaaminen tukee tasapainoista arkea, hyvinvointia ja kehitystä.

Liiallinen ruutuaika kuormittaa aivoja, heikentää keskittymistä ja vaikeuttaa rauhoittumista – erityisesti iltaisin. Se voi myös viedä aikaa unelta, liikkumiselta ja vuorovaikutukselta, jotka ovat kehitykselle olennaisia.

Sopiva määrä ruutuaikaa sen sijaan voi olla osa arkea, kun se on tasapainossa muiden toimintojen kanssa.

Erityisesti nepsy-lapselle ja -nuorelle selkeät rajat ja ennakoitavuus ruutuajassa auttavat vähentämään ristiriitoja ja tukevat arjen sujumista. Pienet arjen keinot auttavat:

• sovitut ruutuajat ja rajat
• ei ruutua juuri ennen nukkumaanmenoa
• monipuolisesti muuta tekemistä rinnalle

Ennakointi ja asioiden pilkkominen ovat lapselle ja nuorelle tärkeitä, koska ne tekevät arjesta selkeämpää ja helpommin hallittavaa. Kun tietää etukäteen, mitä on tulossa, on helpompi valmistautua ja siirtyä tilanteesta toiseen. Tämä vähentää epävarmuutta, jännitystä ja ristiriitoja arjessa. Ennakoiminen tuo turvallisuuden tunnetta ja auttaa toimimaan rauhallisemmin.

Asioiden pilkkominen puolestaan auttaa, jos tehtävät tuntuvat suurilta tai vaikeilta. Kun tehtävä jaetaan pieniin, selkeisiin vaiheisiin, on helpompi aloittaa ja onnistua. Tämä vahvistaa myös itseluottamusta.

Kun lapselle/nuorelle annetaan selkeitä, ikätasoisia ohjeita, niin hän pystyy toimimaan itsenäisemmin ja ottamaan vastuuta omien kykyjensä mukaan sekä kokee onnistumisen tunteita. Lapsi/nuori tarvitsee kasvaessaan aikuisen apua ja tukea omantoiminnanohjaukseen.

Erityisesti nepsy-lapselle ja -nuorelle ennakoitavuus ja pienet askeleet ovat keskeisiä arjen tukikeinoja. Selkeys ja ennakointi tekevät arjesta sujuvampaa – sekä lapselle/nuorelle että huoltajalle. Pienet arjen keinot:

• kerro etukäteen, mitä tapahtuu
• anna muistutuksia ja aikaa valmistautua
• pilko tehtävät selkeisiin osiin

Muuta arkea helpottavaa ja selkeyttävää materiaalia löydät Materiaalia nepsy-perheille -osiosta.

Lapsen ja nuoren kuormittumista voi helpottaa tekemällä arjesta selkeämpää, rauhallisempaa ja ennakoitavampaa – mutta myös huolehtimalla riittävästä palautumisesta ja yhdessäolosta.

Kuormitusta kertyy helposti, jos päivään mahtuu paljon vaatimuksia, muutoksia tai aistiärsykkeitä. Siksi on tärkeää rytmittää arkea niin, että tekemisen lomassa on riittävästi taukoja ja aikaa palautua. Rauhalliset hetket auttavat jaksamaan paremmin.

Myös perheen yhteinen aika ja läheisyys on tärkeä kuormitusta vähentävä tekijä. Yhdessä tekeminen – kuten leikki, ulkoilu, jutteleminen tai vaikka yhteinen tekeminen kotona – vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja tukee hyvinvointia. Lapselle/nuorelle merkityksellistä on usein juuri se, että aikuinen on läsnä.

Erityisesti nepsy-lapselle ja -nuorelle arjen selkeys, sopiva kuormitus, palautuminen ja myönteiset yhteiset hetket ovat hyvin tärkeitä. Pienet arjen keinot auttavat:

• riittävästi taukoja ja rauhoittumista
• sopivasti tekemistä – ei liikaa kerralla
• yhteistä aikaa ja mukavaa tekemistä yhdessä

Nepsy-piirteisten lasten omahoito-ohjelmasta löydät myös vinkkejä arkeen:

Miksi monialainen tapaaminen järjestetään?

Monialainen yhteistyötapaaminen järjestetään silloin, kun tarvitaan useamman ammattilaisen osaamista. Aloitteen voi tehdä joko perhe, opettaja tai muu lapsen tai nuoren kanssa työskentelevä ammattilainen.

Tapaamiseen kutsutaan ne toimijat, jotka ovat keskeisiä lapsen/nuoren hoidon, tuen ja arjen sujuvuuden kannalta. Yhdessä pohditaan, millaista lisätukea lapsi/nuori sekä perhe tarvitsee ja miten sitä voidaan vahvistaa.

Mitä tapaamisessa tehdään?

• Käydään läpi lapsen/nuoren tilanne sekä aiemmat tutkimukset ja selvitykset, jos niitä on.
• Arvioidaan, riittävätkö nykyiset tukitoimet vai tarvitaanko lisäpalveluita.
• Pohditaan mahdollisten lisätutkimusten tarvetta.

Yhteinen suunnitelma ohjaa yhteistyötä

Tapaamisessa laaditaan suunnitelma, johon kirjataan:

• tavoitteet
• sovitut toimenpiteet ja vastuut
• perheen ja ammattilaisten roolit
• aikataulut ja seuranta

Suunnitelmassa huomioidaan lapsen/nuoren sekä perheen tarpeet ja voimavarat. Lisäksi tapaamisessa sovitaan, miten lapsen/nuoren tietoja voidaan jakaa toimijoiden kesken – aina nuoren tai perheen luvalla.

Keitä verkostoon voi kuulua?

Monialainen yhteistyöverkosto koostuu niistä ammattilaisista ja palveluista, jotka katsotaan tilanteessa tarpeellisiksi. Mukana voi olla esimerkiksi:

• esi- tai perusopetus
• neuvola tai opiskeluhuoltopalvelut
• lapsiperheiden sosiaalityö
• kasvatus- ja perheneuvonta
• lastensuojelu
• erikoissairaanhoidon ammattilaiset

Tuki arjessa – kotona ja koulussa

Varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja kotiin sovitut tukitoimet aloitetaan heti. Perhettä ohjataan käytännön asioissa ja tavoitteena on vahvistaa arjen sujuvuutta ja koko perheen hyvinvointia.

Arjen apua ja tukea koulunkäyntiin Materiaalia nepsy-perheille -osiossa.