Mitä lähisuhdeväkivalta on?

Henkinen väkivalta on tahallista henkisesti satuttavaa kohtelua, joka voi ilmetä monin eri tavoin, kuten alistamisena, arvosteluna, nimittelynä, kontrollointina, eristämisenä, uhkailuna tai pelotteluna. Se on usein toistuvaa ja voi olla vaikea tunnistaa, sillä se ei jätä fyysisiä vammoja, mutta voi aiheuttaa psyykkistä kärsimystä ja heikentää mielenterveyttä. 

Esimerkki:

35-vuotiaan Arton perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi alakouluikäistä lasta. Vaimon mielestä Arto ei osaa tehdä mitään oikein, ja haukkuu Artoa usein ystävilleen ja sukulaisilleen. Vaimon mielestä Arto on huono isä, joka ei arvosta perhettään riittävästi. Arto tuntee olonsa riittämättömäksi ja yrittää varoa ärsyttämästä vaimoa. Kun Arto yrittää keskustella vaimon kanssa tästä, vaimo suuttuu ja uhkaa jättää Arton ja viedä lapset. Tämän jälkeen vaimo aloittaa mykkäkoulun. Mykkäkoulua kestää muutamia päiviä, kunnes kaikki alkaa jälleen alusta.

Fyysinen väkivalta on esimerkiksi sylkemistä, raapimista, puremista, tarttumista, ravistelua, tönimistä, työntämistä, kiinni pitämistä, kulkemisen estämistä, hereillä pitämistä tai lyömistä. On tärkeää muistaa, että fyysinen väkivaltakaan ei aina jätä näkyviä jälkiä.

Pahimmillaan fyysinen lähisuhdeväkivalta johtaa kuolemaan.

Esimerkki:

Minna ja Ossi ovat olleet parisuhteessa viisi vuotta. Viime kuukausina Ossi on alkanut menettää malttinsa yhä useammin. Erään riidan aikana Ossi tarttuu Minnaa käsivarresta niin kovaa, että siihen jää mustelma. Myöhemmin hän työntää Minnaa voimakkaasti, jolloin tämä kaatuu lattialle. Minna pelästyy, mutta Ossi pyytää anteeksi ja lupaa, ettei se toistu. Minna uskoo Ossia, koska muutoin Ossi on huomaavainen ja huolehtiva puoliso. Tilanne kuitenkin toistuu myöhemmin, ja väkivalta pahenee.

Seksuaaliväkivallassa on kyse seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden loukkauksesta. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu keskeisesti luottamus, joka rikotaan väkivallan teoissa.

Seksuaaliväkivalta on erityisen traumatisoivaa, koska ihmisen seksuaalisuutta loukattaessa loukataan koko ihmisyyttä. Seksissä teot perustuvat vapaaehtoisuuteen ja tuottavat mielihyvää, mutta seksuaalisessa väkivallassa teot ovat usein vallan- ja voimankäyttöä ja aiheuttavat pelkoa.

Seksuaaliväkivalta aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää ja siten myös salailua, jonka vuoksi apua ei uskalleta hakea ja pyytää.

Esimerkki: 

Oona ja Karri ovat olleet yhdessä jo vuosia ja lapsiakin on jo hankittu. Lasten saannin jälkeen parin seksuaaliset tarpeet eivät ole kohdanneet, Karri toivoo enemmän kuin Oona. Karri toivoo yhdyntää usein ja jos Oona ei suostu, hän haukkuu Oonaa pihtariksi ja uhkailee, ettei jos ei kotona saa niin menee vieraisiin. Oona tämä satuttaa, koska Karrissa on paljon hyviä puolia isänä ja kumppanina muuten. Karrin ollessa humalassa, hänen vaatimuksensa yltyvät ja usein Oona huomaa päätyvänsä yhdyntään, vaikka ei olisi itse sitä juurikaan halunnut. 

Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja heikentääkseen hänen taloudellista itsenäisyyttään tai hyötyäkseen itse taloudellisesti.

Esimerkki 1:

Essi on 28-vuotias lähihoitaja. Essi siirtää palkkansa aina puolison tilille, koska puoliso maksaa yhteiset laskut omalta tililtään. Essin puoliso maksaa myös aina kaupassa, ravintoloissa ja kahviloissa, ja Essistä se tuntuu huolenpidolta. Jos Essi haluaa ostaa jotain, on hänen pyydettävä rahaa puolisolta. Aina hän ei saa rahaa. Essin mielestä tämä on ihan normaalia, koska näin on aina ollut myös hänen lapsuuden kotonaan.

Esimerkki 2:

82-vuotias Ilkka ei ymmärrä digilaitteiden päälle. Laskujen maksaminen ja pankkipalvelut ovat kaikki siirtyneet verkkoon, ja Ilkan onneksi hänen tyttärensä Miina on näppärä käyttämään digivehkeitä. Ilkka onkin siirtänyt epävirallisesti vastuun raha-asioidensa hoitamisesta Miinalle. Miinalla on Ilkan pankkitunnukset ja pankkikorttikin. Ilkkaa kuitenkin ihmetyttää, miksi rahat eivät nykyään tunnu enää riittävän mihinkään. Joskus Miina antaa Ilkalle vain muutaman kympin viikossa ruokaan, vaikka aiemmin eläke riitti paremmin.

Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa jotakuta häiritään, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai seurataan hyödyntäen teknologiaa. Käytetty teknologia voi olla esimerkiksi älypuhelimia, tietokoneita, sosiaalisen median alustoja ja pikaviestipalveluita, sähköpostia, paikannuslaitteita tai nettiin kytkeytyvää kodinelektroniikkaa.

Väkivalta voi ilmetä myös pyrkimyksenä rajoittaa toisen henkilön teknologian käyttöä. Digitaalista väkivaltaa ilmenee usein yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona siten, että tekijänä on uhrin kumppani, entinen kumppani tai muu perheenjäsen.

Esimerkki:

Joni ja Laura ovat avoliitossa. Laura vaatii jatkuvasti pääsyä Jonin puhelimelle ja sosiaalisen median tileille. Laura lukee Jonin yksityisviestit ja suuttuu jos Joni on viestitellyt sellaisten ihmisten kanssa joista Laura ei pidä. Kun Laura ja Joni ovat erossa, Laura pommittaa Jonia viesteillä ja suuttuu heti jos Joni ei vastaa. Laura myös seuraa sovelluksen kautta missä Joni milloinkin on. Joni on ahdistunut, ja kokee, että on menettänyt yksityisyyttään ja vapauttaan.

Vainoaminen on toistuvaa, ei toivottua yhteydenottamista, seuraamista, tarkkailua ja uhkaamista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa ja ahdistusta. Teknologiset sovellukset, kuten esimerkiksi sosiaalinen media ovat nykyään monesti jollain tavoin osana vainoamista. Vainoaminen on rikos ja siitä voidaan tuomita sakkoja tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Esimerkki:

Tomi ja Laura erosivat vuosi sitten. Eron jälkeen Tomi alkoi lähettää Lauralle jatkuvasti viestejä, vaikka Laura oli pyytänyt häntä lopettamaan yhteydenpidon. Tomi ilmestyy toistuvasti Lauran työpaikan läheisyyteen ja seuraa häntä kotiin. Hän kommentoi Lauran somepäivityksiä ja lähettää uhkaavia viestejä, joissa vihjailee tietävänsä, missä Laura liikkuu. Laura alkaa pelätä liikkua yksin ja kokee jatkuvaa ahdistusta.

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättämistä vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen. Kaltoinkohtelua on myös toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla.

Esimerkki:

Aarne ja Maija ovat yli 80-vuotias aviopari, jotka asuvat yhdessä. Aarne on sairastunut muistisairauteen ja tarvitsee päivittäistä apua. Maija yrittää parhaansa mukaan huolehtia Aarnesta, mutta hänellä ei ole hoitoalan koulutusta eikä ulkopuolista tukea. Hän turhautuu helposti, ja alkaa komentaa Aarnea kovalla äänellä tai jättää hänet yksin pitkäksi aikaa. Maija kokee, että he eivät Aarnen kanssa tarvitse ulkopuolista apua, vaikka Maijan omakaan kunto ei ole enää hyvä, ja hän ei pysty enää huolehtimaan kunnolla esimerkiksi Aarnen hygieniasta ja puhtaudesta.

Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivaltaa ovat uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla (kuten ns. kunniaväkivalta), sukupuolielinten silpominen tai uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu.

Esimerkki:

Amina on nuori nainen, joka kuuluu yhteisöön, jossa perheen kunniaa pidetään erittäin tärkeänä. Kun Amina alkaa seurustella miehen kanssa, joka ei kuulu samaan uskontoon, hänen perheensä kokee tämän häpeällisenä. Amina joutuu kotiarestiin, hänen puhelimensa otetaan pois, ja hänet pakotetaan lopettamaan suhde. Tilanne kärjistyy fyysiseksi väkivallaksi, kun perheenjäsen lyö häntä ja uhkaa lähettää hänet toiseen maahan ”uudelleenkasvatettavaksi”.

Seurusteluväkivaltaa on esimerkiksi seurustelukumppanin haukkuminen, uhkailu, kontrollointi, jatkuva seuraaminen, rajoittaminen ja painostaminen asioihin, joiden tekemisestä toinen ei nauti.

Kuten muullakin lähisuhdeväkivallalla, myös seurustelusuhteissa tapahtuvalla väkivallalla on taipumus lisääntyä ja muuttua vakavammaksi. 

Esimerkki: 

Isla ja Elias tapasivat toisensa bileissä ja ihastuivat heti. Jo muutaman tapailukerran jälkeen Elias julistaa sosiaalisessa mediassa Islan olevan hänen omansa. Elias on myös jakanut Islasta someen kuvia kertomatta tästä Islalle. Islasta Eliaksen rakastaminen ja hullaantuminen tuntuu imartelevalta. Toisaalta hän myös tuntee kääntävänsä tahtomattaan selkänsä kavereille, kun Elias tahtoo tavata häntä todella usein. Kun Isla ja Elias eivät ole yhdessä, Elias toivoisi, että Isla olisi mielellään vain kotona. Jos Isla on muualla, hänen pitäisi kertoa Eliakselle missä Isla menee ja kenen kanssa. Islan sijainnin on oltava Eliaksen saatavilla jatkuvasti.