Blogi: ”Ei voi sattua, ei tuu verta”

Törmäsin menneellä viikolla sosiaalisessa mediassa postaukseen iän ikuisista uskomuksista ja sananlaskuista, joita vanhoina viisauksina joskus pidetään. Jäin toden teolla pohtimaan otsikossa olevaa sanontaa. Mietin haukkumista ja nöyryyttämistä ja syviä arpia, joita ilkeät sanat voivat aiheuttaa ilman, että vuotaa yhtään verta. Onkohan liian rohkeaa sanoa, että tämä sananlasku ei vain enää toimi?

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdesurmat ovat olleet viime aikoina esillä medioissa ja ihmisten puheissa. MTV Katsomon näyttämän L/over -sarjan myötä henkinen väkivalta ja kontrollointi vallan käytön välineenä on saanut palstatilaa ja aiheesta on käyty tunnepitoisia kahvipöytäkeskusteluja kautta maan. Mielestäni sarjan esiin nostaman ilmiön saama huomio on aiheellista, koska kyseinen ilmiö ei ole marginaalinen. Tilastotiedon mukaan henkinen väkivalta läheisissä ihmissuhteissa on erittäin yleinen väkivallan muoto (Tilastokeskus 2023 ja THL 2026).

Kevyimmillään henkinen väkivalta on toisen nälvimistä ja pilkkaamista niin, että se aiheuttaa epämukavuutta ja vain vähän tai ei lainkaan pelkoa. Pahimmillaan henkinen väkivalta aiheuttaa voimakasta pelkoa ja ahdistusta. Se voi olla uhkaavaa ja piinaavan kokonaisvaltaista. Se voi rajoittaa opiskelua tai työssäkäyntiä, sosiaalisia suhteita ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Henkisessä väkivallassa erittäin surullista on se, että se musertaa itsetunnon. Usein se saa väkivallan uhrin ajattelemaan, että vika on hänessä ja että hän on jollain tavalla ansainnut kokemansa väkivallan. Väkivalta ei kuitenkaan ikinä ole uhrin syytä. Vastuu on aina väkivallan tekijällä. Mainittujen seurausten lisäksi lähisuhteissa tapahtuva henkinen väkivalta voi ennakoida muita väkivallan muotoja: digitaalista, taloudellista, seksuaalisuutta loukkaavaa tai fyysistä väkivaltaa.

Kaikki toisiin kohdistuva haukkuminen, halventaminen ja alistaminen on yksiselitteisesti väärin. Kenenkään ei tulisi kohdata somessa pilkallisia kommentteja tai joutua ulkopuolelle jätetyksi missään yhteisössä. Kun henkisen väkivallan tekijä on läheinen ihminen (puoliso, lapsi, vanhempi tai sisarus), on se usein kokijalleen raskaampaa, kuin ulkopuolisen tekemä väkivalta. Läheisiin ihmissuhteisiin liittyy rakkautta, sitoumuksia ja odotuksia. Kun jaetaan yhteinen koti, lapset tai geeniperimä, niin haukkuminen tai nöyryyttäminen voivat haavoittaa yhtä lailla kuin miten korkealle suurimmat rakkauden tunteet voivat kuljettaa. Myös tilanteesta lähteminen on vaikeaa, kun suhteessa on sitoumuksia ja rakkautta. On kovin inhimillistä, että kaipuu läheisyyteen ja siihen että ”voi rakastaa ja tulla rakastetuksi” saa uskomaan ja toivomaan läheisen käytöksen muuttumista. Meistä useimmilla on vilpitöntä halua uskoa läheisen hyväntahtoisuuteen, vaikka se joskus ulkopuolisen silmin voi olla vaikea ymmärtää. Myös huoli siitä miten väkivallan tekijä pärjää suhteen päättyessä, voi pitää kiinni turvattomassa suhteessa.

Jos tunnistit tekstistä itsesi, et ole yksin. Yli puolet naisista on kokenut jonkinlaista väkivaltaa elämänsä aikana. Usein väkivalta tapahtuu läheisissä ihmissuhteissa: joka kolmas nainen on joutunut parisuhdeväkivallan uhriksi. Naisiin kohdistuva väkivalta ei toki tapahdu vain läheisissä ihmissuhteissa vaan eri tasoilla naisten elämässä: arjen ympäristöissä, palvelujärjestelmissä ja yhteiskunnallisissa rakenteissa.

Naistenpäivänä ajattelen, että kukkakimput, jotka perinteisesti valtaavat kahvipöydät ja somepostaukset, ovat kiva lisämauste turvalliseen arkeen. Kaiken sen tiedon valossa, jota meillä on henkisen väkivallan haitallisuudesta, olen sitä mieltä, että päivitetään vanha sananlasku naistenpäivän 2026 kunniaksi: ”Voi sattua (ja kovasti voikin), vaikka ei tulisi verta”. Naistenpäivänä kukkakimppu voi olla kakun koriste. Mutta itse kakku on turvallinen arki, jossa kunnioitetaan ja rakastetaan toisen rajat huomioiden. Jos arki muinakin päivinä sisältää turvaa, kunnioitusta, niin nautitaan kukista ja muusta hemmottelusta. Jos jäit pohtimaan läheisten ihmissuhteiden turvallisuutta, niin älä jää yksin. Apua on saatavilla.

Niina Harju

Auttavia tahoja

Jos koet henkistä väkivaltaa, joudut pelkäämään tai tunnet läheisen kontrolloivan elämääsi, seuraavat tahot voivat auttaa:

Mikkelin turvakoti palvelee Etelä-Savon asukkaita 24/7, soita 040 129 4799
Sosiaalipäivystys: voit kysyä apua ympäri vuorokauden numerosta 044 794 2394
Työikäisten sosiaalipalvelujen neuvonta
Ikääntyneiden asiakasohjaus

VIOLA – Väkivallasta vapaaksi ry tarjoaa väkivaltatyön asiantuntijan neuvoja ja tukea, lue lisää ja varaa aika:

Lisää tietoa lähisuhdeväkivallasta saat osoitteesta etelasavonha.fi/lahisuhdevakivalta