Blogi: Tuttu lääkäri tuo turvaa

Mitä on turvallisuus terveydenhuollossa? Onko se määräykset täyttäviä laitteita, oikein annosteltuja lääkkeitä ja ammattitaidolla suoritettuja toimenpiteitä? Vai onko se kenties vastassa olevia tuttuja kasvoja, kokemusta siitä, että saa tarvitsemaansa hoitoa ja että sinusta pidetään huolta? 

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asiakas- ja potilasturvallisuus tarkoittaa henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, jotka varmistavat hoidon ja palvelujen turvallisuuden sekä suojaavat asiakkaita ja potilaita vahingoittumasta. 

Tämä terveydenhuollossa toimii. Vuonna 2025 eri maiden terveydenhuoltojen laatuvertailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Voimme kiitollisena todeta kuuluvamme maailman parhaimmistoon. Samaan aikaan kansallinen luottamus terveydenhuoltoon on rapissut. Kun vuonna 2018 suomalaisista terveydenhuoltoon luotti 80 %, vuonna 2024 näin teki enää 54 %.  

Turvallisuutta sanan molemmissa merkityksissä

Toisin kuin monissa muissa länsimaisissa kielissä, joissa turvallisuudelle (eng. security) ja tuvallisuuden tunteelle (eng. safety) on omat sanansa, meillä kuvaavia sanoja on vain yksi. Liekö käsitteiden puutetta vai ”insinöörikansan” ominaisuus, että olemme päätyneet virittämään turvallisuuden huippuunsa ensin mainitussa merkityksessään.   

Ikääntyneiden palveluasumisen arjessa kokemus turvallisuudesta korostuu. Muistisairas asukas harvoin reagoi lääkelasinsa sisältöön, mutta varmasti tapaan, jolla lääkkeet annetaan. Miten kohtaamme ja kosketamme, näkyy palautteena välittömästi.

Urani alussa kuljetin taskussani pientä muistikirjaa, jonka kannessa luki ”Olen täällä sinua varten”. Sivuille rustatut pienet huomiot olen jo unohtanut, mutta kannen ohjenuora on osoittautunut kantavaksi.

Pitkäaikaissairauksissa riskit korostuvat

Syyskuun 17. päivänä vietetään maailman terveysjärjestö WHO:n julistamaa potilasturvallisuuden päivää. Se tarjoaa jaetun hetken pohtia niitä terveydenhuollon riskejä ja haittatapahtumia, jotka olisivat vältettävissä. Vuoden 2026 teemaksi on valittu ”Turvallinen hoito- ja palvelupolku pitkäaikaissairauksissa.” 

Teema ei ole pieni. Pitkäaikaissairaudet ovat nimensä mukaisesti pitkäaikaisia, monet parantumattomia. Koska sairauden kesto on pitkä, myös hoito tarkoittaa usein toisteisuutta: toistuvia lääkkeitä, toistuvia hoitotoimenpiteitä ja toistuvia vastaanottoja. Tämän vuoksi todennäköisyys riskille tai haittatapahtumalle korostuu juuri pitkäaikaissairaiden kohdalla. Riskiä lisää edelleen monisairastavuus, jolloin potilaat lävistävät palveluverkkoa monesta kohtaa ja hyvinkin suunnitellut hoitopolut joutuvat sykkyrälle.

Eloisan omalääkärimalli ikääntyvälle väestölle

Ikääntyneiden palveluissa sekä pitkäaikaissairastavuus että monisairastavuus ovat hyvin tavallista. Työsarkaa tulee riittämään, sillä Etelä-Savossa ikääntyneiden määrän ennustetaan lisääntyvän edelleen.  Eloisassa on kuitenkin onnistuttu lyhyessä ajassa siinä, mitä valtakunnantasolla vasta tavoitellaan: omalääkärimalli on meillä jo totta. Kun vuonna 2023 ikääntyneiden palveluissa oli yksi virkalääkäri ja lähes kaikki ikääntyneet ostopalveluiden varassa, on virkalääkäreitä nyt 23 ja ostopalvelut pääosin purettu.

Käytännön arjessa tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidon ja palveluasumisen hoitajilla on viiveetön ja matala yhteydenottokynnys lääkäriin, joka tuntee potilaan. Hoitosuhteista muodostuu pitkäaikaisia, ikääntyneistä puhuttaessa usein loppuelämän mittaisia. Ei ole yhdentekevää, kuka milloinkin on ihmistä vastassa. Tutkimusnäyttö on osoittanut hoitosuhteen pysyvyyden parantavan sairauksien hoitotasapainoa, vähentävän hoidon haittoja ja vahvistavan luottamusta terveydenhuoltoon – siis lisäävän turvallisuutta sanan molemmissa merkityksissä.

Myös Eloisassa on voitu todeta omalääkärimallin vähentäneen päivystyskäyntejä, ensihoidon tarvetta sekä esimerkiksi unilääkkeiden käyttöä. Ikääntyneiden hoidon painopiste on reagoinnin sijaan yhä enemmän ennakoivaa.

”Safe care for life!” julistetaan tänään maailmanlaajuisesti. Insinöörikansan on syytä kiinnittää huomiota sanavalintaan. Turvallinen hoito ei ole vain tekninen suoritus, yhtä lailla tärkeää on kokemus turvallisuudesta.

Marika Kandell, kotihoidon lääkäri, Etelä-Savon hyvinvointialue.

Lähteet: