Siirry sisältöön
Haku Yhteystiedot Palaute Päätöksenteko

Mitä tehdä, kun huoli nepsy-piirteistä herää?

Onpa kyse lievistä vaikeuksista tai diagnoosiin johtavista häiriöistä, pitää tukikeinot aloittaa kotona, esikoulussa ja koulussa heti, kun huomataan lapsen ja nuoren tuen tarve.

Erityisen tärkeä on huomioida koko perheen jaksaminen ja tuen tarve. Kokonaisuuden kannalta on hyvä kuulla niin lasta, nuorta kuin huoltajia sekä heidän lähellään työskenteleviä ammattilaisia.

Ensiaskeleet huoltajalle

Saatat huoltajana miettiä, miksi kaikki on lapselle/nuorelle niin vaikeaa ja työlästä. Pohdit kenties, miten pärjään huoltajana ja kuinka perheen tilanne vaikuttaa omaan jaksamiseen, lapsen sisarus- ja kaverisuhteisiin sekä parisuhteeseen. Ota huoli puheeksi:

  • esikouluikäisen kohdalla esikoulussa opettajan kanssa tai neuvolassa
  • kouluikäisen kohdalla opettajan kanssa koulussa tai opiskeluhuoltopalveluissa.

Pyydä monialaista tapaamista, jossa yhdessä esikoulun ja neuvolan tai koulun ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa pohditte konkreettisia keinoja lapsen tukemiseksi. Jos monialaisessa tapaamisessa ei nouse esiin huolta esikoulussa tai koulussa, mutta tarvitset tukea kodin arjen sujumiseen, ole yhteydessä Eloisan Perheneuvoon.

Esi- ja perusopetuksen tuki

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia ja kasvaa omien edellytystensä mukaisesti. Esi- ja perusopetuksessa tuki rakentuu lapsen/nuoren yksilöllisten tarpeiden ympärille, jotta koulunkäynti ja oppiminen sujuvat mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on vahvistaa lapsen/nuoren oppimisen edellytyksiä, hyvinvointia ja osallisuutta kouluyhteisössä.

Esiopetus

Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus saada oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tukea, kun hän sitä tarvitsee. Kun tuen tarve havaitaan, esiopetuksen järjestämispaikan eli päiväkodin tai koulun on tarjottava tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen omassa ryhmässä.

Ryhmässä annettavia tuen keinoja voivat olla esimerkiksi oppimisympäristön muokkaaminen kaikille saavutettavaksi sekä opetuksen eriyttäminen. Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen muokkaamista lasten tarpeiden mukaan esimerkiksi opetusjärjestelyjen, oppimisympäristön ja materiaalien avulla.

Ryhmässä opettaja voi antaa yksin tai yhdessä toisen opettajan kanssa myös yleistä tukiopetusta ja opetuskielen tukiopetusta.

Jos ryhmässä annettava tuki ei ole riittävää, lapsi voi saada myös henkilökohtaista tukea. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä erityisopettajan opetusta pienryhmässä. Henkilökohtaiseen tukeen voivat kuulua myös tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erilaiset apuvälineet.

Perusopetus

Oppimisen edellytyksiä tuetaan opetusjärjestelyillä. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan olisi mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin.

Ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia. Näihin sisältyy:

  • yleinen tukiopetus
  • opetuskielen tukiopetus
  • erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.

Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä, lapsi/nuori saa oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Näihin sisältyy:

  • erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
  • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
  • erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa
  • oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Vanhemmat mukana tukiprosessissa

Vanhemmat ovat tärkeä osa tukiverkostoa. Teidän havaintonne lapsen/nuoren arjesta ja oppimisesta ovat arvokkaita, kun suunnitellaan tukitoimia. Yhteistyö perustuu avoimeen keskusteluun ja yhteiseen tavoitteeseen: lapsen/nuoren hyvinvointiin ja oppimisen sujumiseen.

Monialainen yhteistyö

Jos lapsen/nuoren koulunkäynti vaatii enemmän tukea, voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä, johon kuuluu opettajia, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia ja muita asiantuntijoita. Yhdessä etsitään ratkaisuja, jotka tukevat lapsen/nuoren oppimista ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Neuvolapalvelujen tuki

Neuvola on perheen tärkeä kumppani lapsen kasvun ja kehityksen seurannassa. Neuvolapalvelut tarjoavat tukea ja ohjausta raskauden aikana, vauva- ja leikki-iässä sekä varhaislapsuudessa. Neuvolan tavoitteena on edistää lapsen terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa vanhemmuutta.

Neuvolapalvelut

Neuvolassa työskentelee terveydenhoitajia ja lääkäreitä, jotka seuraavat lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Neuvolapalveluihin kuuluu:

  • Säännölliset terveystarkastukset lapsen kasvun ja kehityksen varmistamiseksi
  • Rokotukset lapsen suojaamiseksi sairauksilta
  • Ohjaus ja neuvonta arjen kysymyksissä, kuten ravitsemus, uni, liikunta ja lapsen käyttäytyminen
  • Vanhemmuuden tuki – keskustelua ja apua, kun arki tuntuu haastavalta

Tukea koko perheelle

Neuvola ei ole vain lapsen terveyden seurantaa, vaan myös perheen hyvinvoinnin tukemista. Neuvolassa voi puhua avoimesti omista huolista, jaksamisesta ja arjen haasteista. Tarvittaessa neuvola ohjaa perheen muiden palveluiden piiriin, kuten kasvatus- ja perheneuvontaan tai erikoissairaanhoitoon.

Yhteistyö ja varhainen tuki

Neuvolan tärkeä tehtävä on tunnistaa tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. Jos lapsen kehityksessä tai perheen tilanteessa ilmenee huolia, neuvola tarjoaa apua heti – diagnoosia ei tarvita. Pienet muutokset arjessa, selkeä rytmi ja ennakoitavuus tukevat lapsen hyvinvointia ja koko perheen jaksamista.

Vanhemmat mukana

Vanhemmat ovat neuvolatyön keskiössä. Teidän havaintonne ja kokemuksenne lapsen arjesta ovat tärkeitä, kun suunnitellaan tukitoimia. Neuvola toimii kumppanina, joka kulkee rinnalla ja auttaa löytämään ratkaisuja arjen sujumiseen.

Opiskeluhuoltopalvelujen tuki

Lapsen ja nuoren hyvinvointi on koulunkäynnin ja oppimisen perusta. Jos arjessa ilmenee haasteita, yksilökohtainen opiskeluhuolto tarjoaa tukea ja apua. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat koulun kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut. He tekevät yhteistyötä, jotta lapsen/nuoren hyvinvointi vahvistuu ja koulunkäynti sujuu mahdollisimman hyvin.

Opiskeluhuollon ammattilaiset tukevat lasta/nuorta ja perhettä monella tavalla. Työn keskiössä ovat:

  • Mielen hyvinvointi – lapsen/nuoren tunne-elämän tukeminen ja arjen haasteiden helpottaminen
  • Jaksaminen opinnoissa – autetaan löytämään keinoja, joilla koulunkäynti tuntuu hallittavalta
  • Kasvu ja kehitys – varmistetaan, että lapsi/nuori saa tarvitsemansa tuen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto toimii opiskeluhuollossa terveydenhuollon asiantuntijana. Terveydenhoitaja seuraa lapsen/nuoren hyvinvointia ja osallistuu tukitoimien suunnitteluun. Jos huoli jatkuu eikä arjen haasteet helpotu, voidaan tarvita lääkärin arvio lapsen/nuoren kokonaistilanteesta. Lääkärin näkökulma auttaa varmistamaan, että kaikki tarvittavat tukitoimet ja hoito järjestetään oikea-aikaisesti.

Lapsi tai nuori voi ohjautua terveydenhoitajan vastaanotolle myös neuropsykiatrisiin oireisiin liittyvien huolien vuoksi tai asia voi nousta esiin tapaamisten yhteydessä. Terveydenhoitajaan voivat olla yhteydessä lapsi/nuori itse, huoltaja tai koulun henkilöstö.

Huolen herätessä terveydenhoitaja kartoittaa lapsen/nuoren tilanteen kokonaisuutena – esimerkiksi mielialaa, ravitsemusta, unta ja muita arjen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mikäli neuropsykiatriseen oireiluun liittyvä huoli jatkuu kartoituksen jälkeenkin, niin terveydenhoitaja yhteistyössä lapsen/nuoren ja perheen kanssa kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän. Yhdessä ryhmä arvioi tarvittavat tukitoimet ja mahdolliset jatkotoimet.

Kuraattoripalvelut

Kuraattori on oppilaitoksen sosiaalialan asiantuntija, joka tukee lapsen/nuoren hyvinvointia ja ratkaisee sosiaalisia vaikeuksia ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Kuraattori tarjoaa tukea mm. perhetilanteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, poissaoloihin, opiskelumotivaatioon ja järjestelyihin, tunne-elämän haasteisiin, kriiseihin, arjenhallintaan, taloudellisiin tilanteisiin, päihteisiin, lastensuojeluhuoliin, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa.

Kuraattori tekee yksilötyötä lasten/nuorten kanssa, yhteistyötä opettajien ja huoltajien kanssa, osallistuu oppilaitoksen hyvinvointityöhön sekä tekee moniammatillista yhteistyötä. Tarvittaessa hän ohjaa muihin palveluihin.

Lapsi tai nuori voi ohjautua kuraattorin vastaanotolle myös neuropsykiatrisiin oireisiin liittyvien huolien vuoksi tai asia voi nousta esiin tapaamisten yhteydessä. Kuraattoriin voivat olla yhteydessä lapsi/nuori itse, huoltaja tai koulun henkilöstö.

Alkukeskusteluissa kuraattori kartoittaa lapsen/nuoren tilanteen kokonaisuutena – esimerkiksi mielialaa, ravitsemusta, unta ja muita arjen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kuraattori ohjaa Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien(siirryt toiseen palveluun) hyödyntämiseen. Mikäli neuropsykiatriseen oireiluun liittyvä huoli jatkuu selvittelyn jälkeenkin, kuraattori on yhteydessä huoltajaan ja tarvittaessa kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän. Yhdessä ryhmä arvioi tarvittavat tukitoimet ja mahdolliset jatkotoimet.

Psykologipalvelut

Psykologi työskentelee kouluissa lasten ja nuorten tukena sekä yksilö- että yhteisötasolla. Psykologi osallistuu opiskeluhuoltoryhmiin, konsultoi opettajia sekä tapaa lapsia/nuoria ja heidän huoltajiaan. Psykologi tekee oppimiseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin muihin palveluihin yhteistyössä opettajien, kuraattorin, terveydenhoitajan ja koululääkärin kanssa.

Psykologiin voi olla yhteydessä, kun lapsella/nuorella on esimerkiksi:

  • koulunkäynnin tai motivaation vaikeuksia
  • poissaoloja
  • pulmia kaveri-, perhe- tai muissa ihmissuhteissa
  • mieliala- tai ahdistuneisuusoireita, jännittämistä tai tunnesäätelyn haasteita
  • käyttäytymisen ongelmia
  • elämän kriiseihin tai muutostilanteisiin liittyvää tuen tarvetta
  • huoltajien tuen tarvetta
  • opettajien konsultaatiotarvetta

Psykologi on mukana koolle kutsuttavassa koulun monialaisessa asiantuntijatyöryhmässä ja osallistuu koulun tukitoimien suunnitteluun. Mikäli tarkkaavuuspulmiin liittyy oppimisvaikeuksia, psykologi arvioi psykologisen tutkimuksen tarpeen. Hän osallistuu myös tarkkaavuuspulmien seuraavan vaiheen selvittelyihin yhteistyössä tarkkaavuussairaanhoitajan kanssa. Tarkkaavuuspolun mukaisesti psykologi ja sairaanhoitaja arvioivat tarkempien selvittelyjen jälkeen tarkkaavuusvastaanotolle ohjaamisen tarpeen.

Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen tai nuoren tilanteeseen psykologi tulee yleensä mukaan tarkkaavuuspolun mukaisesti sen jälkeen, kun alkuselvittelyt on tehty esimerkiksi kouluterveydenhoitajan vastaanotolla.

Yhteistyö on avain

Jos lapsen/nuoren koulunkäynti vaatii enemmän tukea, voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmässä voi olla mukana opettajia, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia ja muita asiantuntijoita. Yhdessä etsitään ratkaisuja, jotka tukevat lapsen/nuoren oppimista ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Vanhemmat mukana tukiprosessissa

Vanhemmat ovat tärkein osa tukiverkostoa. Teidän havaintonne ja kokemuksenne lapsen/nuoren arjesta ovat arvokkaita, kun suunnitellaan tukitoimia. Yhteistyö perustuu avoimeen keskusteluun ja yhteiseen tavoitteeseen: lapsen/nuoren hyvinvointiin ja koulunkäynnin sujumiseen.

Kasvatus- ja perheneuvonta

Kasvatus- ja perheneuvonta tarjoaa tukea lapsille, nuorille, vanhemmille ja perheille arjen haasteisiin. Tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja, myönteistä vuorovaikutusta, vanhemmuutta sekä lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä.

Neuvonnan aiheita

Kasvatus- ja perheneuvonnassa käsitellään muun muassa:

  • Kasvatushaasteita: käytösongelmat, ristiriidat, rajojen asettaminen.
  • Yhteistyövanhemmuutta: yhteisten kasvatusperiaatteiden löytäminen ja vahvistaminen myös eron jälkeen.
  • Vuorovaikutustaitoja: perheen sisäisen ymmärryksen ja rauhan parantaminen.
  • Parisuhdeongelmia: kuormittavan parisuhteen vaikutukset perheeseen ja ratkaisujen etsiminen.
  • Elämänmuutoksia: kuten ero, muutto, menetys tai uuden perheenjäsenen tulo.

Neuvontaa voivat hakea vanhemmat omatoimisesti tai ammattilaisen ohjaamana. Palvelussa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja perheterapeutteja, ja he tarjoavat tukea myös muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsiperheiden sosiaalityö on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea lasta, nuorta ja hänen perhettään erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaalityöntekijä kartoittaa perheen tilanteen ja arvioi, millaisia palveluja ja tukitoimia he tarvitsevat.

Sosiaalityöntekijä vastaa myös siitä, että perhe saa tarvitsemansa palvelut, ja seuraa niiden toteutumista sekä vaikutuksia perheen arkeen. Kaikki tuki ja palvelut perustuvat yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan, jonka kokonaisuudesta ja yhteensovittamisesta sosiaalityöntekijä on vastuussa. Hän huolehtii, että suunnitelma toimii yhteen muiden perhettä tukevien tahojen kanssa.

Ohjaukselliset ja lähetteelliset palvelut

Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä

Kuntoutustyöryhmät ovat moniammatillisia asiantuntijaryhmiä, jotka arvioivat lapsen tai nuoren kuntoutuksen, tukitoimien tai ostopalvelujen tarpeen sekä suunnittelevat ja koordinoivat vaativampia kuntoutusprosesseja.

Ryhmään kuuluu yleensä toimintaterapeutti, puheterapeutti, fysioterapeutti, lääkäri, psykologi sekä kommunikaatio ja kuntoutusohjaaja. Tarvittaessa mukana voivat olla myös terveydenhoitaja sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tukevat kokonaisarviointia.

Tarkkaavuusvastaanotto

Tarkkaavuusvastaanotto on esi- ja perusopetusikäisille suunnattu opiskeluhuollon palvelu. Vastaanotolla arvioidaan lapsen tai nuoren tarkkaavuuden haasteita, tehdään ADHD:n diagnostiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa, ja tarvittaessa laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmat jatkon tueksi. Tarkkaavuusvastaanotolle ohjaudutaan opiskeluhuoltopalvelujen tai neuvolan kautta.

Erikoissairaanhoidon palvelut

Mikäli lapsen tai nuoren tilanteen katsotaan vaativan erikoissairaanhoidon palveluita, niin ohjautuminen tapahtuu monialaisena asiantuntijatyönä tehdyn arvion perusteella lääkärin lähetteellä.

Seuranta ja jatkosuunnitelma

Vanhempana sinun tietosi lapsen/nuoren voinnista ja arjesta on tärkeää. Yhdessä lapsen/nuoren kanssa toimivien ammattilaisten kanssa muodostamme kokonaiskuvan, joka auttaa tukemaan lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä. Tilanne muuttuu lapsen/nuoren kasvaessa, joten tukitoimien vaikutuksia on tärkeää seurata ja arvioida säännöllisesti.

Seuranta varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Lapsen ja nuoren tuen tarvetta, arjen tavoitteita ja tukitoimien riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa. Lapselle/nuorelle laaditut tuen suunnitelmat toimivat arvioinnin pohjana. Yhteinen tieto auttaa henkilöstöä suunnittelemaan tuen järjestelyjä.

Nivelvaiheissa – esiopetuksesta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle – huolehditaan tiedonsiirrosta, jotta tuki jatkuu joustavasti. Koulujen välistä tiedonsiirtoa ohjaavat Oppivelvollisuuslaki(siirryt toiseen palveluun) (1214/2020, 23 §) ja Perusopetuslaki(siirryt toiseen palveluun) (40 §). Lakien mukaan lapsen/nuoren siirtyessä toisen koulutuksen tai opetuksen järjestäjän alaisuuteen on aiemman järjestäjän toimitettava opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle taholle salassapitosäännösten estämättä.

Seuranta neuvolassa ja opiskeluhuoltopalveluissa

Lapsen ja nuoren hyvinvointiin, tuen tarpeeseen ja aiemmin sovittuihin toimenpiteisiin palataan säännöllisesti. Näin varmistetaan, että lapsi/nuori saa tarvitsemansa tuen, toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti ja mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida ajoissa. Seuranta voi sisältää tapaamisia, arviointia ja tiedonvaihtoa niiltä ammattilaisilta, jotka osallistuvat lapsen/nuoren tukemiseen.

Opiskeluhuoltopalveluiden tiedonsiirtoa ohjaa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki(siirryt toiseen palveluun) (1287/2013).
Lain mukaan saman opetuksen järjestäjän yksiköiden välillä opiskeluhuollon kannalta välttämättömät tiedot voidaan siirtää ilman suostumusta. Jos tieto siirtyy toiselle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle, tarvitaan aina nuoren tai huoltajan kirjallinen suostumus.

Seuranta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Jos lapselle tai nuorelle on laadittu hoito-, kuntoutus- tai asiakassuunnitelma, sitä arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin perusteella sovitaan jatkosuunnitelmat. Mikäli tarve vahvemmalle tuelle ilmenee tai lapsen/nuoren hoito siirtyy iän myötä toisiin palveluihin, huolehdimme nivelvaiheista, jotta tuki ja hoito jatkuvat katkeamatta.

Ajankohtaista

Uutiset