Tälle sivulle on koottu tietoa lähisuhdeväkivallasta nuorten kokemana. Sivulla käsitellään mitä lähisuhdeväkivalta tarkoittaa, miten sitä voi tunnistaa sekä millaisia vaikutuksia sillä voi olla. Lisäksi sivulla tarjotaan keinoja omien rajojen pohtimiseen ja siihen, miten toimia huolta herättävissä tilanteissa. Lisäksi sivulta löytyy neuvoja avun hakemiseen.
Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa. Kohteena voi olla nykyinen tai entinen kumppani, lapsi, lähisukulainen tai muu läheinen henkilö.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen nuorten kohdalla on tärkeää, sillä väkivalta ei aina ole näkyvää ja voi muuttaa muotoaan ajan myötä. Tunnistamisen avulla voidaan ehkäistä lähisuhdeväkivallan vaikutuksia sekä välttää ajautumista samankaltaisiin haitallisiin suhteisiin tulevaisuudessa.
Henkinen lähisuhdeväkivalta
Henkinen väkivalta tarkoittaa yksilön tietoista hyvinvoinnin vahingoittamista. Sen keskeisenä tavoitteena on vallan ja kontrollin saavuttaminen sekä ylläpitäminen siten, että se rajoittaa toisen toimintaa, ilmaisua ja ajattelua. Se ilmenee esimerkiksi toisen alistamisena, eristämisenä ja kontrollointina. Henkinen väkivalta sisältää myös vähättelyä, uhkailua, valehtelua, syyttelyä, haukkumista sekä omaisuuden vahingoittamista.
Esimerkki: 17-vuotias Milja seurustelee samanikäisen kumppanin kanssa. Kumppani arvostelee usein Miljan ulkonäköä, vaatteita ja vähättelee hänen mielipiteitään. Hän usein suuttuu, kun Milja viettää aikaa ystäviensä kanssa ja vaatii kuvien avulla varmisteluja kenen kanssa ja missä hän on. Riitatilanteissa kumppani uhkaa erolla ja syyttää Miljaa ongelmien aiheuttamisesta. Tämän seurauksena Milja alkaa rajoittaa omaa toimintaansa välttääkseen konflikteja ja kokee epävarmuutta sekä riittämättömyyden tunteita.
Esimerkki 2: 15-vuotias Ivan asuu kotona vanhempiensa kanssa. Ivanin vanhempi arvostelee häntä usein ja kutsuu häntä laiskaksi, koska hän viettää mieluummin aikaa soittamalla kitaraa kuin lähtemällä ulos urheilemaan. Vanhempi seuraa Ivanin tekemisiä tarkasti, lukee hänen viestinsä puhelimesta ja rajoittaa hänen yhteydenpitoaan ystäviin. Vanhempi perustelee toimintaansa sanomalla: ”Niin kauan kuin asut minun talossani, täällä noudatetaan minun sääntöjäni.” Riitatilanteissa vanhempi syyttää Ivania perheen ongelmista ja uhkailee rangaistuksilla. Tämän seurauksena Ivan alkaa purkaa pahaa oloaan koulussa, mikä näkyy sääntöjen rikkomisena ja levottomana käytöksenä. Samalla hänen suhteensa aikuisiin heikkenee sekä koulunkäynti alkaa vaikeutua.
Fyysinen lähisuhdeväkivalta
Fyysinen väkivalta tarkoittaa toisen henkilön ruumiillisen koskemattomuuden tarkoituksellista loukkaamista. Se voi ilmetä lievinä tekoina, jotka usein muuttuvat vakavammiksi ja toistuviksi. Fyysinen väkivalta voi sisältää esimerkiksi tönimistä, lyömistä, potkimista, kuristamista, lukitsemista, huumaamista tai unenriistoa.
Esimerkki: 16-vuotias Laura ja hänen seurustelukumppaninsa riitelevät. Riidan aikana kumppani työntää Lauraa kevyesti, jolloin tämä horjahtaa. Tilanne pelästyttää Lauran, mutta kumppani selittää, että hän ei tarkoittanut satuttaa ja lupaa ettei teko toistu. Riidat jatkuvat kuitenkin säännöllisesti, ja fyysinen kontakti toistuu, mikä saa Laurankin varautumaan ja välttämään konfliktitilanteita
Seksuaalisuutta loukkaava lähisuhdeväkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta tarkoittaa toisen seksuaalisen koskemattomuuden tai itsemääräämisoikeuden tarkoituksellista rikkomista. Se voi ilmetä fyysisinä tekoina, kuten pakottamisena seksuaalisiin tekoihin, tai henkisenä häirintänä, kuten ei-toivottuna koskettamisena, nimittelynä tai uhkailuna.
Esimerkki: 16-vuotias Emilia ja hänen seurustelukumppaninsa ovat olleet yhdessä muutaman kuukauden. Kumppani haluaa intiimiä läheisyyttä useammin kuin Emilia haluaisi. Kun Emilia ei suostu, kumppani haukkuu häntä itsekeskeiseksi ja uhkaa lopettaa suhteen. Tilanne satuttaa Emiliaa, koska kumppanissa on muuten paljon hyviä puolia ja hän arvostaa suhdetta. Riidat toistuvat ja kumppanin vaatimukset yltyvät, jolloin Emilia joskus suostuu yhdyntään.
Seurusteluväkivalta
Seurustelusuhteissa väkivalta ei aina ole näkyvää, mutta vallankäyttö voi ilmetä mustasukkaisuutena, kontrollina tai rajojen rikkomisena. Seurusteluväkivalta voi ilmetä useina eri väkivallan muotoina, kuten henkisenä, digitaalisena, fyysisenä, taloudellisena ja seksuaalisena väkivaltana. Väkivallalla on myös taipumus muuttua ajan myötä vakavammaksi.
Esimerkki: 19-vuotiaan Irynan ja hänen kumppaninsa suhteen ensimmäisten kuukausien aikana he viettivät kaiken vapaa-aikansa yhdessä ja olivat vahvasti ihastuneita toisiinsa, kunnes Iryna alkaa havaita muutoksia kumppaninsa käyttäytymisessä. Kumppani alkaa puhua ja viestitellä loukkaavasti ja Irynasta kohtelu tuntuu kylmältä. Toisinaan taas kumppani pyytää anteeksi huonoa kohtelua ja kertoo, kuinka rakastaa ja haluaa aina olla yhdessä. Iryna uskoo kumppaninsa muuttuvan, mutta huomaa suhteen aiheuttavan paljon surua sekä ahdistusta. Iryna on yrittänyt sanoittaa tunteitaan, mutta kumppani kertoo, että käytös on hänen vika, sillä hänkin on käyttäytynyt huonosti kumppania kohtaan. Kun Iryna on maininnut erosta kumppani sanoo, että hän aikoo satuttaa itseään, jos Iryna päättää suhteen.
Taloudellinen lähisuhdeväkivalta
Taloudellinen väkivalta tarkoittaa sitä, että kumppani yrittää hallita tai rajoittaa toisen rahankäyttöä ja taloudellisia päätöksiä. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, että toinen ei saa käyttää omia rahojaan vapaasti, joutuu antamaan rahaa kumppanille tai joutuu taloudelliseen kiristykseen.
Esimerkki: 20-vuotiaan Aleksin kumppani vaatii Aleksia maksamaan kaikki yhteiset menot vedoten siihen, että miehen kuuluu vastata taloudesta. Aleksi kokee riittämättömyyttä, jos ei pysty kattamaan menoja, sillä kumppani arvostelee ja haukkuu siitä, ettei hän aseta toista etusijalle. Kumppani vaatii pääsyä Aleksin pankkitietoihin sekä selvitystä siitä, mihin hänen rahansa kuluvat, ja kritisoi hänen rahankäyttöään.
Digitaalinen lähisuhdeväkivalta
Digitaalinen väkivalta tarkoittaa, että kumppani tai toinen henkilö häiritsee, tarkkailee tai kontrolloi sinua teknologian tai sosiaalisen median kautta. Se voi näkyä esimerkiksi viestien tai sosiaalisen median käytön tarkistamisena, sijainnin seuraamisena, salakuvien ottamisena tai kuvien jakamisena ilman lupaa. Digitaalinen väkivalta on yleensä jatkuvaa ja huomaamatonta.
Esimerkki: 15-vuotiaan Kuuran kumppani vaatii selityksen, miksi Kuura seuraa Instagramissa tiettyjä henkilöitä ja pakottaa poistamaan käyttäjiä, joita pitää epäsopivina. Myöhemmin Kuura saa ilmoituksen Snapchatissa luokkakaveriltaan mistä kumppani suuttuu, eikä suostu puhumaan Kuuralle loppupäivän aikana. Kumppani syyttää Kuuraa mustasukkaisuudestaan ja vaatii Kuuraa jakamaan sijaintinsa jatkuvasti sekä näyttämään yksityisviestinsä.
Kaltoinkohtelu
Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan toisen, kuten lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön laiminlyöntiä. Tällöin tahallisesti jätetään toinen henkilö ilman hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa se olisi tarvittavaa. Kaltoinkohtelua voi tapahtua myös lääkkeiden, päihteiden, kemikaalien tai liuottomien kautta.
Esimerkki: 14-vuotias Lassi asuu kahdestaan äidin kanssa. Lassi on usein yksin kotona, kun äiti on uuden kumppanin luona. Lassi tekee usein omat ruoat yksin ja häneltä jää toistuvasti jalkapallotreenit välistä kyydin puutteen vuoksi. Lassi ystävät tykkäävät viettää aikaa Lassin luona, sillä siellä ei ole aikuisen valvontaa. Lassi kuitenkin tuntee kateutta ystävien läsnäolevista perheistä, sillä kokee olonsa yksinäiseksi äidin ollessa paljon poissa.
Kulttuuriin/uskontoon liittyvä lähisuhdeväkivalta
Kulttuuriin tai uskontoon liittyvillä tavoilla loukataan ja rajoitetaan tahallisesti henkilön tai henkilöryhmän itsemääräämisoikeutta sekä koskemattomuutta. Naisten sukupuolielinten silpominen, pakkoavioliitto ja omasta yhteisöstä pois sulkeminen ovat kulttuurillisen väkivallan muotoja.
Esimerkki: Jemina on alkanut seurustelemaan tyttöystävänsä kanssa ja hän kertoo asiasta perheelle ensimmäistä kertaa. Jeminan perheessä ei hyväksytä saman sukupuolen pareja, sillä se koetaan olevan heidän uskonvastaista. Perhe uhkaa, että Jeminaa ei hyväksytä osaksi perhettä, jos hän jatkaa seurustelua, sillä se koetaan häpeälliseksi perhettä kohtaan. Jemina rakastaa kumppaniaan, mutta ei haluaisi tulla hylätyksi perheestään.
Perheväkivalta
Perheen sisällä tapahtuvaa väkivaltaa, jossa perheenjäsen kohdistaa väkivaltaa toista perheenjäsentä kohtaan. Lapset ja nuoret voivat liittyä eri tavoin väkivaltaan perheessä. He voivat olla väkivallan välineenä, todistaa näkemällä tai kuulemalla sekä olla kohteena. Se voi ilmetä esimerkiksi lapsen tai nuoren laiminlyöntinä, vahingoittamisena tai kuritusväkivaltana.
Esimerkki: Villen perheessä isä juo usein alkoholia. Isän juodessa hän muuttuu pelottavaksi ja aggressiiviseksi sekä usein rikkoo tavaroita kotona suuttuessaan. Humalassa isä saattaa lyödä tai töniä äitiä. Isän juodessa Ville vetäytyy omaan huoneeseensa. Ville tuntee pelkoa ja häpeää tilanteesta, mutta samalla toivoisi asioiden muuttuvan.
Vaino
Henkisen väkivallan muoto, jossa toistuvasti aiheutetaan pelon ja ahdistuksen tunnetta henkilössä tai henkilöryhmässä uhkailun, valvonnan, tarkkailun tai muun näihin rinnastettavan toiminnan kautta. Vainon erityispiirteitä ovat toistuva käyttäytyminen, joka aiheuttaa toisessa pelon tunnetta.
Esimerkki: 18-vuotias Kiira on eron jälkeen saanut entiseltä kumppaniltaan jatkuvasti uhkaavia viestejä, joissa kumppani kertoo, ettei Kiira saa siirtyvän eteenpäin. Viestit vaihtelevat vihamielisistä anoviin. Kiira on estänyt entisen kumppanin somekanavillaan, mutta huomaa anonyymien tilien ilmestyvän Instagramin kommenttikenttiin ja epäilee entisen kumppanin olevan niiden takana. Kiira on usein törmännyt entiseen kumppaniinsa julkisilla paikoilla, jonka seurauksena hän on alkanut vältellä tuttuja paikkoja. Kiiralla on jatkuvasti turvaton olo ja hän pelkää mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi.
Lähisuhdeväkivallan vaikutukset
Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa nuorelle niin henkisiä, kuin fyysisiäkin vammoja. Minäkuva muovautuu nuoruudessa ja nuoruuden kokemukset vaikuttavat nuoren käsitykseen parisuhteista. Seurusteluväkivalta voi altistaa väkivaltaisille suhteille myös myöhemmin aikuisuudessa. Väkivalta seurustelusuhteissa voi heikentää itsetuntoa sekä vaikeuttaa luottamasta ihmisiin.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneilla nuorilla on havaittu muun muassa ahdistuneisuutta, masennusoireita sekä pelon kokemuksia. Väkivallan seurauksena voi ilmetä myös fyysisiä vammoja, itsetuhoista käyttäytymistä sekä unihäiriöitä.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen
Missä menee raja turvallisen seurustelun ja seurusteluväkivallan välillä?
Riitatilanteet eivät ole automaattisesti merkki huonosta seurustelusuhteesta. Erimielisyydet ja niistä puhuminen ovat osa turvallista seurustelusuhdetta. Myös mustasukkaisuus on täysin normaali tunne. Jos toisen mustasukkaisuus kuitenkin aiheuttaa kontrollointia kenen kanssa saat viettää aikaa tai miten saat pukeutua, ei ole kyse enää välittämisestä.
Riitelyn ei kuulu aiheuttaa pelkoa tai uhkaa seurauksista. Jos huomaat vältteleväsi asioiden kertomista, sillä tiedät toisen suuttuvan voi kyse olla väkivallasta.
Varoitusmerkkejä rajojen rikkomisesta
Gaslighting eli kumppani tarkoituksellisesti vääristää tapahtumia, tunteitasi ja kokemuksia. Tavoitteena on saada toinen osa puoli epäilemään omia kokemuksia, ajatuksia, muistia ja jopa mielenterveyttä.
Painostaa sinua tekemään jotain, mitä et välttämättä haluaisi, esimerkiksi jankuttaa niin kauan, että suostut toimimaan toisen mielen mukaan.
Asettaa eri säännöt itselleen, kuin sinulle, ja perustelee säännöt oman edun mukaisekseen.
Saa itsensä näyttämään uhrilta, eikä ota vastuuta virheistään.
Saa sinut tuntemaan huonoa omatuntoa ja syyllisyyttä, kun puolustat itseäsi.
Syyttää sinua flirttailusta ja estää sinua tapaamasta ystäviä.
Pohditaan yhdessä – missä sinun rajasi menevät?
Jokaisella on oikeus asettaa omat rajansa. Omat rajat auttavat tunnistamaan omat halut, toiveet ja tarpeet. Niiden avulla pystytään tunnistamaan turvattomat tilanteet ja osataan sanoa ei. Omien rajojen tunnistaminen ei ole aina helppoa, joten on tärkeää pysähtyä pohtimaan, missä menee minun rajani.
Kumppanisi kommentoi usein pukeutumistasi ja toivoo, että pukeutuisit “hillitymmin”, koska hän ei halua muiden katsovan sinua. Hän kertoo, että kyse on välittämisestä, mutta huomaat alkavasi miettiä tarkemmin, mitä uskallat pukea päällesi, jotta välttyisit kommenteilta tai riidalta.
Koetko, että rajojasi rikotaan?
Aiotko muuttaa pukeutumistasi?
Onko kyse mielestäsi välittämisestä vai kontrolloinnista?
Kuinka voisit ilmaista, jos rajojasi ei kunnioiteta?
Miltä ajattelisit tilanteesta, jos kyseessä olisi ystäväsi?
Mitä tehdä, jos omassa perheessä on väkivaltaa?
Lapsena perheessä koettu väkivalta on erityisen traumatisoivaa verrattuna muuhun väkivaltaan. Sekä väkivallan kokeminen, että sen näkeminen ovat yhtä vahingollisia. Väkivallan seuraaminen sivusta on pelottavaa ja hämmentävää. Pelossa eläminen kotona on haitallista lapsen ja nuoren kehitykselle.
Nuoret osaavat peittää ja piilottaa kotona tapahtuvan väkivallan taitavasti. Häpeä usein estää kertomasta asiasta kenellekkään sekä oikean ja väärän hahmottaminen usein hämärtyy.
Mitä voin itse tehdä?
Voit kertoa vanhemmille, että haluaisit heidän hakevat apua tilanteeseen itsesi ja heidän itsensä vuoksi.
Kerro luotettavalle aikuiselle, kuten opettajalle tai koulukuraattorille.
Älä jää yksin huolien kanssa.
Muista, että sinulla ei ole vastuu yrittää pelastaa perheesi tilannetta.
Muista, että tilanne ei ole ikinä sinun syysi.
Pohditaan yhdessä – kotona riidellään
Vanhemmat riitelevät usein raha-asioista. Riidat alkavat yleensä pienistä asioista, mutta muuttuvat nopeasti kovaäänisiksi. He syyttelevät ja haukkuvat toisiaan. Tilanne kotona on ollut jo pidempään jännittynyt, ja sama riita tuntuu toistuvan yhä uudelleen. Riitely tuntuu epämiellyttävältä ja joskus jopa pelottavalta, joten menen mieluummin omaan huoneeseeni kuin jään kuuntelemaan. Alan myös pohtia, ovatko vanhempani eroamassa.
Miten teillä riidat yleensä sovitaan, vai sovitaanko niitä?
Millainen riitely tuntuu vielä turvalliselta, millainen ei?
Kuinka itse toimit, kun kotona riidellään?
Oletko joskus kokenut kotona jotain pelottavaa?
Miten ja kenelle tilanteesta voi kertoa?
Missä tunnet olosi turvalliseksi silloin, kun kotona riidellään?
”Miksi se ei vain lähde?” – kun ystävän tilanne huolestuttaa
Mitä tehdä, jos epäilet ystäväsi olevan väkivaltaisessa suhteessa?
Väkivallan uhri ei aina tunnista tai myönnä tilannetta, vaan saattaa puolustella tekijää ja jäädä väkivaltaiseen suhteeseen Ystävän voi olla vaikea ymmärtää miten suhteessa oleva ei näe tilannetta samoin.
Väkivalta ilmenee usein jaksoittaisena, jossa hyvät ja väkivaltaiset ajanjaksot vuorottelevat. Uhri saattaa ylläpitää toivoa siitä, että toinen osapuoli muuttuu ja tilanne paranee. Suhdetta ylläpitää rakkaus ja kiintymys tekijää kohtaan. Ystävänä sinun on tärkeää antaa selkeä viesti, että sinä et ole hylkäämässä häntä.
Asioita, jotka eivät auta uhria:
kumppanin haukkuminen
ystävän syyttäminen suhteeseen jäämisestä
tuomitseminen tai arvosteleminen
Mitä voit ystävänä tehdä:
Säilyttää kontakti.
Pysyä kärsivällisenä.
Kysyä kuinka hän voi.
Osoittaa ja kertoa, että välität ja olet hänen tukenaan
Muistaa, että tilanne ei ole sinun vastuullasi. Huolesta saa puhua turvalliselle aikuiselle.
Jos todistat uhka- tai vaaratilanteen, tee rikosilmoitus.
Pohditaan yhdessä – ystävän tilanne
Mitkä asiat voivat herättää huolen siitä, ettei kaverin kotona ole kaikki hyvin?
Voiko turvallisista tai turvattomista ihmissuhteista puhua kavereiden tai muun lähipiirin kanssa? Miksi tai miksi ei?
Kuinka kaverilta voi kysyä onko perheessä kaikki hyvin ilman, että kaverille tulee epämiellyttävä, ahdistunut tai loukattu olo?
Miltä sinusta tuntuisi huomata, että kaverilla ei ole kotona turvallinen olo?
Huoli kaverin kotitilanteesta voi herätä, jos hän vaikuttaa usein surulliselta, vetäytyvältä, välttää viettämästä aikaa kotona tai kertoo perheen riidoista. Kaverilta voi kysyä esimerkiksi kahden kesken ”Haluatko kertoa, miten kotona menee?”. Pyri huomioimaan ympäristö niin, että kaveri tuntisi olonsa mahdolisimman mukavaksi. Jos huomaat merkkejä, että kaveri ei voi hyvin kotona, se voi herättää huolta, mutta myös halun auttaa ja tukea.
Mistä apua lähisuhdeväkivaltaan?
Hätätilanteessa:
Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja kerro väkivallasta tai sen uhasta
Hakeudu turvallisimpaan mahdolliseen paikkaan, lukitun oven taakse. Ota puhelin mukaan jos se suinkin on mahdollista. Vaihtoehtoisesti yritä poistua paikalta millä tahansa tekosyyllä, valehtele jos se on tarpeen. Hakeudu paikkaan, jossa on muita ihmisiä läsnä, joilta voit pyytää apua.
Hakeudu lääkäriin vammojen hoitamiseksi, todentamiseksi ja dokumentoimiseksi (jos mahdollista, soita ensin ja kerro tilanteesi 116117).
Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja lähisuhteisiin. Uhri saattaa kyseenalaistaa omia tunteita ja kokemuksia sekä hakea varmistusta, onko kyseessä väkivallan teko. Kokemusten kyseenalaistaminen voi vaikeuttaa avun hakemista, sillä uhri ei aina tunne olevansa oikeutettu tukeen. Lähisuhdeväkivaltaa kokenut nuori kuitenkin tarvitsee monipuolista tukea ja apua.
Jos tunnet pelkoa tai ahdistusta lähisuhteistasi, on tärkeää ottaa asia puheeksi.
Väkivallasta voi kertoa esimerkiksi:
Ystävälle
Perheenjäsenelle
Turvalliselle aikuiselle
Koulun työntekijälle, kuten: kuraattori, terveydenhoitoja tai opettaja
Muulle ammattilaiselle, kuten poliisi, nuorisotyöntekijä, lääkäri tai psykologi
Erilaisten chat- ja puhelin palveluiden kautta, myös anonyymisti
Jos olet säikähtänyt tai kokenut häpeää omasta käytöksestäsi tai ajatuksistasi, on hyvä tunnistaa, että näillä tunteilla on tärkeä viesti sinulle. Väkivallan tekijä voi kokea myös ahdistusta ja masennusta, mutta tilanteeseen on saatavilla apua sekä luottamuksellisia tukipalveluja.
Ensimmäinen askel väkivallattomuuteen on asian tunnistaminen ja myöntäminen. Väkivallan katkaiseminen on tärkeää ja vastuu on aina väkivallan tekijällä. Yhdessä ammattilaisen kanssa voitte pohtia oman käyttäytymisen taustalla olevia syitä sekä sitä, miten rakentaa väkivallaton elämä.
Sivua muokattu 13.4.2026 